Autoileva maailma seuraa Le Mans ajoja, myos jonkin verran kuhinaa on keraantynyt Le Minsk ajoa kohtaan. Minskiin saavuttiin noin 2-3 aikaan yolla.

Laivasta pois paastyamme, johon meni noin 30 min olimme keskella pahinta tulvaa Tallinnassa. Siella poliisi oli tukkinut teita ja tie meni valilla rotvallin yli ja valilla kavelytieta. Valilla uitiin niin syvalla, etta Lada oli yhta hoyrya. Onko kyseessa niin voimanpesa, etta se olisi poistanut kaiken veden hoyryna ilmaan? Emme jaaneet sita todistamaan vaan kiireella matkaan. Toki pieni pysahdys sataman Rimi marketissa, josta evaat ajoa varten seka salmarit vuokranmaksua varten.

Matka alkoi hyvalla vauhdilla kun paasimme Tallinasta motarille. Valilla tuli Kia-mies Suomesta toottailemaan ja vilkuttelemaan pitkia, kun ei kestanyt sita etta toinen suomalainen paahtaa Ladalla ohi. Suurimmaksi osaksi saimme hymyilevia jopa nauravia katseita.

Tankkaukset tehtiin noin 300-350 kilometrin valein, jolloin otettiin kahvit mukaan. Latviassa tutustuttiin suomalaiseen pikaruokakulttuuriin Hessburgerissa, hyvaa oli!

Seuraava pidempi pysahys oli sitten Vilnassa, josta ostimme pakollisen ensiapulaukun seka kortongit. Ensiapulaukku tutkittiin rajalla kortonkeja ei, onko meita huijattu, etta niita tarvitsisi olla? No varmuudeksi on hyva olla kaikki mita yleisesti vaaditaan. Ostin myos englanti-venaja-englanti sanakirja varmuudeksi.

Sitten kohti rajaa. Sinne saavuimme klo 20:30 ja edessa noin 50-80 autoa. Hiljaa hyva tulee ja paasimme 1,5 tunnin odottamisen jalkeen Liettuan rajan yli V-Venajan rajalle! Siellahan sitten alkoi tapahtua. Kukaan ei puhu englantia, sormella vaan osoiteltiin luukkuja ja tyonnettiin kateen lomakkeita. No ensimmailla yrityksella palauttaa lomakkeet, olimmekin ylimman virkamiehen kopissa 'lisaselvityksessa', no sielta saatiin vahan lisaa ohjeita miten toimia rajalla. No leimat lappuihin ja matka jatkuu, NOT! Auto sivuun ja huumetarkastus. Tavarat pois ja koira sisaan. No eipa mitaan loytynyt, mutta aikaa saatiin palamaan.Luukku kiinni ja matka jatkuu, NOT! Luukku auki ja vararengas pois ja lapivalaisuun. Sitten paasimmekin jo V-Venajalle. Kohti Minskia ja pimeytta, ei ole suositeltvaa ajaa yoaikaa V-Venajalla, no nyt sekin on sitten tehty. Minskin rajalla muutamat kuvat kerrostaloista ja kohti keskustaa. Ensimmaisena meidat tervetulleeksi toivotti paikallinen Miliisi, dokumentit kateen ja vahan paan pyorittelya meidan venajan kielen taidon vuoksi. No se oli nopee pysahdys ja kohti keskustaa ja Antonin asuntoa. Perilla oltiin sitten klo 2:30, kamat sisaan ja asettumaan taloksi. Ei voi kuin ihmetella vieraanvaraisuutta. Mahdottoman suuri iltapalalautanen odotti meita ja kaiken kukkuraksi isanta nukkui lattialla, jotta me saimme nukkua sangyssa. Mahtavaa! Nyt on uusi paiva ja uudet kujeet. Vaihdelaatikon ostoon!